Kouluruoan kotimaisuusaste ei saa heikentyä!

Helsingin päätös vähentää liha- ja maitotuotteiden käyttöä kouluruokailussa on merkittävä muutos. Kasviproteiinin lisääminen jossain määrin ei sinällään ole huono päätös. Eikä tässä kirjoituksessa oteta kantaa eläin- VS kasvisproteiini.

Yksi asia on kuitenkin pidettävä kirkkaana mielessä: tähän asti kouluruoka on nojannut vahvasti kotimaiseen lihaan ja maitotuotteisiin – käytännössä lähes 100% kotimaisiin raaka-aineisiin. Jos ne korvataan tuotteilla, joiden raaka-aineet tulevat osittain tai kokonaan ulkomailta, kotimaisuusaste heikkenee väistämättä.

Kyse ei ole kasviproteiinin vastustamisesta. Kyse on siitä, mistä se tulee ja ketä sillä tuetaan.

Jos lisäys tarkoittaa tuontisoijaa, ulkomaisia jalosteita tai pitkälle prosessoituja valmisvalmisteita, suomalainen maatalous menettää. Samalla heikkenee huoltovarmuus ja kotimaisen ruoantuotannon elinvoima. Suomessa esimerkiksi kasviproteiinin kotimainen tuotanto on tällä hetkellä vain noin 29 % koko proteiinikulutuksesta. Siksi linjan pitää olla selkeä:

- Kotimaisuusaste on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.

- Kasviproteiinin lisäyksen on perustuttava kotimaisiin raaka-aineisiin.

- Hankintojen on oltava läpinäkyviä – kaupunkilaisilla on oikeus tietää, mihin verovarat käytetään.

- Ei aatteellista viherpesua.

Maistuva ja ravitseva ruoka - kotimainen ruoantuotanto ja ilmastotavoitteet eivät ole vastakohtia. Keskiössä on oltava maistuva, ravitseva ruoka ja muutokset on tehtävä niin, että suomalainen työ ja huoltovarmuus vahvistuvat. Kotimaisuudesta ei saa tulla sivulause.